Eurooppaa ja filosofiaa

Eurooppaan tulvii nyt sijoitusvarallisuutta rapakon takaa. Eurooppalaisten yritysten ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset olivat huomattavasti parempia kuin viime vuoden ensimmäisellä kvartaalilla ja lisäksi ylittivät ennusteet kaikilla mittareilla. Poliittisten riskien koetaan pienentyneen Hollannin ja Ranskan vaalien jälkeen, kun oikeistopopulististen ehdokkaiden kannatus olikin pelättyä laimeampaa.

Sijoitusvarallisuutta on viimeksi tullut eurooppalaisiin osakerahastoihin tässä mittakaavassa vuonna 2015. Tuolloin syynä olivat erityisesti keskuspankkien toimet, kun EKP vasta alkoi elvyttää ja Yhdysvaltain keskuspankki FED alkoi samaan aikaan puhua koronnostoista. Vuoden 2016 aikana sijoitusvarallisuutta poistui eurooppalaisista osakerahastoista yli 100 miljardia euroa. Ulosvirtaus Euroopasta alkoi hidastua viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, kun eurooppalaisten yhtiöiden tuloskehitys alkoi parantua. Positiiviseksi Euroopan rahavirrat kääntyivät tämän vuoden puolella, mutta varsinainen padon murtuminen nähtiin vasta Ranskan presidentinvaalien toisen kierroksen jälkeen, kun Macronin vaalivoitto oli varmistunut. Viikossa eurooppalaisiin osakerahastoihin tulvi uutta varallisuutta noin kuuden miljardin euron edestä. Rahaa on edelleen virrannut eurooppalaisiin osakerahastoihin sen jälkeenkin.

Paljon on virrannut myös vettä Vantaassa sitten viime kesäkuun brexit-äänestyksen. Vaalitulos sekoitti markkinat totaalisesti, mutta vain vähäksi aikaa. Markkinat toipuivat järkytyksestä nopeasti, ja jo viikon tai kahden kuluttua osakeindeksit olivat palanneet äänestystä edeltävälle tasolleen. Heinäkuun alusta 2016 alkoi voimakas syklinen osakemarkkinaralli. Syklinen ralli tarkoittaa tilannetta, jossa erityisesti syklisten toimialojen yhtiöiden osakkeet nousevat voimakkaasti. Tähän kategoriaan kuuluvat esim. raaka-aineiden hinnoista riippuvat kaivos- tai öljysektorien osakkeet, investointihyödykkeiden kasvavasta kysynnästä hyötyvien teollisuusyritysten osakkeet tai kalliimpien kestokulutushyödykkeiden valmistajat, esim. autotehtaat, luksusbrändit tai vaikkapa lentoyhtiöt. Autoja ostetaan ja ulkomaanlomia tehdään silloin, kun taloudessa menee hyvin, mutta matalasuhdanteen iskiessä nämä ovat ensimmäisiä säästökohteita. Euroopan sykliset osakkeet ovat nousseet viime heinäkuun alun jälkeen yli 30 %, kun defensiivisten eli vakaampien toimialojen osakkeet eivät ole juuri liikahtaneet. Olisiko siis kannattanut sijoittaa korilliseen syklisiä osakkeita viime heinäkuun alussa? Varmastikin, jos vain olisi silloin tiennyt, että syklisestä noususta tulee ennätyksellisen pitkä ja jyrkkä. Ja jos olisi silloin tiennyt sen alkavan. Ja jos olisi uskaltanut. Peruutuspeiliin katsoen sitä on helpompi arvioida ja jossitella. Samalla logiikalla olisi kannattanut sijoittaa syklisiin osakkeisiin maaliskuussa 2009, kun finanssikriisin puhkeamisen jäljiltä osakkeet olivat halvimmillaan. Kuka osasi ja uskalsi, käsi ylös nyt! Ja kuka osaa ennustaa, milloin on hypättävä pois kyydistä?

Dividend Housen sijoitusfilosofia perustuu ennustettavaan kasvuun, korkeaan omanpääoman tuottoon ja terveisiin taseisiin. Tämä yhtälö käytännössä sulkee pois sykliset toimialat. Niiden ennustettavuus on taloussykleistä johtuen heikko, omanpääoman tuotto pääomavaltaisilla toimialoilla on matala, ja lisäksi velkaa tuppaa olemaan muillekin jaettavaksi. Miksi sitten Dividend Housen sijoitusfilosofia on hyvä, jos kerran sykliset osakkeet ovat pärjänneet paremmin sekä viime heinäkuusta että maaliskuusta 2009 laskien?

Koska nimenomaan sijoitusten ajoittaminen oikeaan hetkeen on haastavaa jopa ammattilaiselle, kannattaa asiaa tarkastella pidemmällä, esim. 10 vuoden aikavälillä eli niin sanotusti syklin yli. Sijoittaminenhan on tunnetusti pitkäjänteistä puuhaa ja parhaat tuotot on todistettavasti (esim. Warren Buffet) tehty erittäin pitkällä aikavälillä.

Kun tarkasteluperiodia venytetäänkin kymmenen vuoden pituiseksi, kääntyy tilanne päälaelleen. Parhaat tuotot onkin tehty ei-syklisten toimialojen osakkeisiin sijoittamalla. Finanssikriisin osakemarkkinoiden kannalta hankalimpana aikana (toukokuu 2007 – helmikuu 2009) sykliset osakkeet laskivat yli 70 % ja ei-syklisten toimialojen osakkeet laskivat ”vain” 40 %. Suurimmat tuottoerot tehdäänkin silloin, kun taloudessa menee huonosti. Tuottoerot ovat silloin ei-syklisten toimialojen hyväksi niin suuret, että kokonaistuotto syklin yli on huomattavasti syklisten toimialojen osakkeita parempi. Lisäksi ei-syklisten toimialojen osakkeet heiluvat huomattavasti vähemmän. Heiluntaa eli volatiliteettia kutsutaan osakemarkkinoilla myös riskiksi. Syklin yli saadaan siis parempi tuotto pienemmällä riskillä!

Ei-syklisten eli defensiivisten toimialojen yhtiöitä pidetään usein tylsinä, harmaina, värittöminä, hajuttomina ja mauttomina. Esimerkiksi teleoperaattorien, vähittäiskaupan, päivittäistavaroiden ja terveydenhuollon katsotaan perinteisesti kuuluvan defensiivisiin toimialoihin. Dividend Housen sijoitusfilosofialla kuitenkin tästä melko turvallisesta ja jopa tylsähköstä sijoitusavaruudesta etsitään ne yhtiöt, jotka pystyvät kasvamaan muita nopeammin. Yhtiöillä on kestäviä kilpailuetuja, ne ovat hyvin johdettuja, tase on kunnossa ja omanpääoman tuotto on korkea. Tällaiset yhtiöt pystyvät maksamaan sijoittajille kasvavia osinkoja, mikä on Dividend Housen sijoitustavoitteiden kulmakivi. Nämä kriteerit erottavat salkkuyhtiömme muusta defensiivisestä massasta. Kun liiketoiminta kasvaa, kasvaa terveellä yhtiöllä myös tulos ja osingot. Nämä puolestaan johtavat osakekurssin keskimääräistä parempaan arvonkehitykseen pitkällä aikavälillä.

Olemme vakuuttuneita, että tällä konstilla päästään pitkällä aikavälillä hyvään lopputulokseen, eikä edes ajoituksesta tarvitse kantaa niin suurta huolta kuin jollain muulla tavalla sijoitettaessa, kunhan vain sijoitushorisontti on riittävän pitkä!

Jarno Nurminen,

Salkunhoitaja

 

2017-09-16T12:37:31+00:00 09.06.2017|0 Comments