Yhdysvaltojen koronnostojen sekä presidentti Trumpin tuontitullien sijoittajille aiheuttamat huolet konkretisoituivat loppuvuonna 2018. Tuontitullien pelättiin iskevän erityisesti maailmantalouden kasvuveturina toimineen Kiinan talouteen ja kasvavan epävarmuuden hidastavan yritysten investointeja muutenkin. Kun lisäksi Iso-Britannian Brexit-neuvotteluissa ei tuntunut löytyvän helppoa ratkaisua, soppa oli valmis.

Osakekurssit laskivat käytännössä kaikilla markkinoilla vuoden loppua kohden voimakkaasti kääntäen vuosituotot negatiivisiksi. Globaalien osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava FTSE All-World -indeksi päätyikin 12 prosenttia vuoden alkua alemmaksi. Yhdysvalloissa joulukuu oli huonoin kuukausi vuoden 1931 jälkeen S&P 500 -indeksin laskettua yhdeksän prosenttia kuukauden aikana, minkä seurauksena koko vuoden tuotto jäi 6,2 % pakkaselle. Kiinassa Shanghai Composite laski vuodessa jopa 25 prosenttia.

Laskulta ei vältytty myöskään Euroopassa. Eurostoxx 50 -indeksi tuli vuoden aikana alas 14,4 prosenttia ja Saksan DAX-indeksi laski peräti 18,3 prosenttia. Erityisesti kauppasodan eskaloituminen ja Kiinan talouskasvun hidastuminen heijastuisivat eurooppalaisiin yhtiöihin, joille Kiina on tärkeä vientimaa.

Pitkään jatkuneen nousumarkkinan jälkeen kurssilaskua oli jo osattu odottaa. Silti laskun rajuus pääsi yllättämään. Erityisesti monien Small Cap -yhtiöiden kurssit kärsivät poikkeuksellisen paljon, kun sijoittajat koittivat epävarmuuden kasvaessa päästä eroon epälikvideistä osakkeista.

Vaikka lyhyellä tähtäimellä kurssilasku pienentää sijoittajien tuottoja, pitkäjänteiselle sijoittajalle se tarjoaa myös hyviä ostopaikkoja. Näkymien heikentyessä osakekurssien pitääkin tulla alas, mutta joidenkin yhtiöiden kohdalla kurssiliikkeet tuntuvat ylilyönneiltä. Epävarmuuden kasvaessa riskipreemiot kasvavat, jolloin riskin kantamisesta on sijoittajille odotusarvoisesti tarjolla suurempi tuotto.

Kaikki halvoilta näyttävät yhtiöt eivät kuitenkaan ole hyviä sijoituksia. Taloussyklin kääntyessä varsinkin syklisten yhtiöiden historialliset arvostuskertoimet näyttävät usein valheellisen edullisilta. Sen sijaan sykleistä riippumatta tasaisesti kasvavia yhtiöitä voi onnistua ostamaan hyvinkin järkeviin hintoihin.

Tässä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeätä pohtia yritysten pitkän aikavälin kasvunäkymiä; mitkä ovat ne toimialat ja yritykset, jotka selviävät voittajina pörssiturbulenssin läpi? Menestymisen todennäköisyyteen vaikuttavat yrityskohtaisista tekijöistä esimerkiksi vahva markkina-asema, selkeät kilpailuedut ja terve tase.

Yksi esimerkki mielenkiintoisista kasvuyhtiöistä on saksalainen Aumann AG, joka valmistaa tuotantolinjoja sähköautoille ja niiden komponenteille. Vuonna 2017 sähköautoja myytiin maailmanlaajuisesti 1,1 miljoonaa kappaletta. Päästöjen vähennystavoitteet ohjaavat autojen tuotantoa täyssähköautojen suuntaan ja niitä ennustetaankin myytävän vuonna 2025 globaalisti jo 10 miljoonaa kappaletta. Vuonna 2040 sähköautojen myynnin ennustetaan olevan 60 miljoonaa, mikä vastaisi yli puolta kaikista myytävistä autoista.

Yhtiö on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja kasvun rajoite onkin lähinnä ollut yhtiön oma tuotantokapasiteetti. Lupaavien kasvunäkymien takia yhtiön osake maksoi korkeimmillaan lokakuussa 2017 yli 90 euroa. Loppuvuodesta kauppasodan pelätyt vaikutukset heijastuivat autoteollisuuteen ja myös Aumann AG:n osake laski voimakkaasti. Nyt osake liikkuu 30 euron tasolla, jolla kuluvan vuoden tuloksesta laskettu kymmenen tuntumassa liikkuva EV/EBITDA-kerroin on kasvavalle yhtiölle houkutteleva. Tarve sähköautojen tuotantokapasiteetin voimakkaalle kasvattamiselle ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään.

Toisenlainen esimerkki markkinoiden ylilyönnistä on brittiläinen vaatebrändi Superdry. Yhtiön valikoima nojaa vahvasti talvitakkeihin sekä muihin kylmän kauden vaatteisiin. Epäonnistuneet tuotekategoriavalinnat sekä lämmin syksy ja alkutalvi ovat saaneet yhtiön myynnin jäämään ennusteista. Superdryn osake tuli vuoden 2018 alusta alas peräti 80 prosenttia. Viimeinen niitti oli joulukuun puolivälin tulosraportti, joka sai monet sijoittajat heittämään pyyhkeen kehään. Yhtiön arvo oli kahden ja puolen vuoden käyttökatteen suuruinen, mikä oli hyvä paikka tankata velattoman yhtiön osaketta lisää ja osake onkin noussut pohjilta jo 30 prosenttia.

Loistava esimerkki vakaasti kasvavasta ja arvonsa säilyttävästä yhtiöstä puolestaan on brittiläinen Halma, jonka liiketoiminta on kasvanut ja osake noussut tasaisesti vuodesta toiseen. Halman kohdalla loppuvuoden markkinaheilunta ei saanut käännettyä osaketta pientä heiluntaa pahempaan laskuun ja vuoden 2018 nousuksi tuli lopulta 8 prosenttia.  Yhtiön keskittyminen turvallisuuden, terveyden ja ympäristön ratkaisuilla globaaleille niche-markkinoille tekee yhtiön liiketoimintamallista sitkeän ja suhdanteille immuunin, joten osake ei ole pienestä pörssiturbulenssista hätkähtänyt.

Kaiken kaikkiaan markkinatilanne Euroopassa on mielenkiintoinen. Ilmassa on merkkejä talouskasvun hidastumisesta; EU-maiden yhteenlasketun BKT-kasvun ennustetaan olevan 1,7 prosenttia vuonna 2019 ja seuraavana vuonna 1,6 prosenttia. Silti yksittäisten osakkeiden kurssireaktiot tuntuvat hinnoittelevan vähän isompiakin haasteita. Mikäli taloudessa ei tapahdu täydellistä äkkipysähdystä, eurooppalaisosakkeiden hinnoissa on nousuvaraa.

Antti Lahtinen
salkunhoitaja
Dividend House

 

Dividend Housen osakerahastot merkittävissä sähköisesti ilman merkintäpalkkiota tammikuun loppuun asti. Voitte täyttää asiakastietolomakkeen ja tehdä merkinnän täällä.