Voittajaosakkeiden poiminta nousevassa korkoympäristössä

Korot ovat olleet pitkään laskutrendissä ja osakesijoittajalle korkoriski on ollut etäisen kuuloinen termi. Aikojen muutoksesta on kuitenkin selviä merkkejä. Korot saavuttivat ennennäkemättömän alhaisen tason keskuspankkien aggressiivisten elvytystoimien seurauksena jo pari vuotta sitten, mutta nyt elvytys on asteittain vähenemässä ja inflaatio-odotukset kasvussa. Yhdysvalloissa korkotaso onkin jo nytkähtänyt varsin selvästi ylöspäin. Euroopassa negatiivisten korkojen aikaa eletään edelleen, mutta täälläkin lienee vain ajan kysymys koska trendi kääntyy.

Osakesijoittajalle korkojen nousulla on omat vaikutuksensa, mutta kuten niin monesti sijoittamisessa eivät vaikutukset ole yksioikoisia tai kaikille sijoituskohteille samanlaisia. Ilmiöiden ennakointi ja tunnistaminen auttaa sijoittajaa varautumaan korkoympäristön muutoksiin. Korko vaikuttaa toisaalta tuottovaatimuksen kautta osakkeiden arvostuksiin ja toisaalta tuloslaskelman ja taseen kautta yhtiön raportoimiin lukuihin. Osa sijoituskohteista on selvästi toisia herkempiä näille negatiivisille vaikutuksille ja toisaalta vaikutus voi parhaimmillaan olla myös positiivinen.

Hinnoitteluvoima ja velattomuus tuovat vakautta

Yleinen korkotaso vaikuttaa suoraan yhtiöiden tuloslaskelmaan ja taseeseen ja nämä vaikutukset vaihtelevat yhtiöiden yksilöllisistä eroista johtuen. Inflaation ja korkojen kääntyessä nousuun syntyy yhtiötasolla kustannuspainetta. Esimerkiksi raaka-aineiden hinnat, palkat, alihankinta- ja logistiikkakustannukset kasvavat monien muiden kulujen tapaan. Nousevat kustannukset puristavat yhtiön marginaaleja, eli heikentävät kannattavuutta, ellei vastaavia korotuksia saada läpi omille asiakkaille. Avainasia muutoksen kanssa pärjäämisessä onkin korotusten läpisaanti, eli hinnoitteluvoima.

Hinnoitteluvoima syntyy tuotteen/palvelun välttämättömyydestä, hinnoittelumekanismista, differoitumisesta ja asiakaskunnasta. Termi kertoo yrityksen kyvystä puolustaa kaupallisesti järkevää hintatasoa. Sijoittaja välttää korkojen nousun ja inflaation vaikutuksen voittomarginaaliin löytäessään yhtiöitä, joilla on hinnoitteluvoimaa. Potentiaalisia sijoituskohteita voi miettiä vaikkapa oman käyttäytymisen kautta: Jättäisinkö peruselintarvikkeita ostamatta jos hinta nousisi? Entäpä uuden auton tai ulkomaanmatkan?

Kaikista konkreettisimmin korkotason nousu näkyy rahoituskustannuksissa. Tuotettu palvelu tai tuote määrittää yhtiön operatiivista kulurakennetta merkittävästi, mutta korkokustannus sen sijaan ei riipu yhtiön toimialasta vaan taseen rakenteesta. Korkojen nousun vaikutus korkokustannuksiin on suoraviivainen ja samalla tämän kulun aiheuttama tulospaine on helpoiten vältettävissä. Korkojen nousun aiheuttama korkomenojen kasvu koskee vain velkaisia yhtiöitä. Sijoittamalla velattomiin tai vähävelkaisiin yhtiöihin välttää riskin korkokustannusten noususta.

Sijoita sykleistä ja koroista riippumattomiin osakkeisiin

Pahimmillaan inflaatio johtaa talouden ylikuumenemiseen ja talouskasvun hidastumiseen. Aina näin ei kuinkaan ole, eikä pelkän inflaation ja korkotason perusteella talouden sykliä voi luotettavasti ennustaa. Elvyttävän rahapolitiikan loppuminen on kuitenkin tilanne, jossa korkotason nousu voi johtaa myös taloussyklin käänteeseen ja sijoittajan kannattaa miettiä sijoituskohteitaan myös tästä näkökulmasta. Syklistä riskiä välttääkseen kannattaa siis sijoittaa vakaille toimialoille, eli tuotteisiin ja palveluihin, joita ostetaan ja kulutetaan taloussyklin kaikissa vaiheissa.

Jos inflaation ja korkojen nousun negatiiviset vaikutukset onnistuu tunnistamaan ja välttämään jää sijoittajalle asian kääntöpuoli; Yhtiö, joka pystyy siirtämään kohonneet kustannukset hintoihin, on velaton, ja jonka tuotteet tai palvelut tekevät kauppansa kaikissa suhdanteissa, kykenee korkotason ja inflaation noustessa kasvamaan aiempaa nopeammin. Täydellisessä maailmassa tällöin myös tuloksen ja osinkojen kasvu nopeutuu.

Risto Päivänsalo
salkunhoitaja

2018-05-17T11:13:07+00:00 16.05.2018|0 Comments