Miten yritykset varautuvat Brexitiin Britanniassa?

Brexit

Koko muu maailma yllättyi kesäkuussa 2016, kun niukka enemmistö brittiläisistä äänesti kansanäänestyksessä EU-eron puolesta. Harva olisi kuitenkaan tuolloin uskonut, ettei vielä tänä päivänäkään Brexitin aikataulu ole selvillä. Erosopimuksesta ei ole päästy yksimielisyyteen, joten Britannia joutui hakemaan pidennystä alkuperäiselle 29.3.2019 asetetulle takarajalle. EU myönsi lisäaikaa 22.5. asti sillä ehdolla, että Britannian parlamentti hyväksyy erosopimuksen.

Sijoittajat ovat siis jo kolmatta vuotta pohtineet, mitä Brexit käytännössä tarkoittaa; miten se vaikuttaa ihmisten elämään ja yritysten toimintaan? Britanniassa toimivat yritykset joutuvat ottamaan Brexitin huomioon omassa toiminnassaan, mutta miten Brexitiin voi varautua?

Brexitin vaikutukset voidaan karkeasti jakaa suoriin ja välillisiin vaikutuksiin. Suoria vaikutuksia ovat esimerkiksi regulaatiossa tai tavaroiden ja ihmisten liikkumisessa tapahtuvat muutokset, jotka vaikuttavat suoraan useiden yritysten toimintaan. Epäsuoria vaikutuksia ovat esimerkiksi epävarmuuden lisääntyessä tapahtuva kulutus- ja investointipäätösten lykkääntyminen, jotka vaikuttavat yritysten tuotteiden ja palveluiden kysyntään.

Brexit kohtelee eri toimialoilla olevia yhtiöitä eri tavalla. Eniten Brexit vaikuttaa vahvasti reguloituihin aloihin, kuten lääketeollisuuteen sekä pankki- ja vakuutustoimintaan. Paljon päänvaivaa aiheutuu myös tavaroiden liikkumisesta elävälle vähittäiskaupalle. Luonnollisesti vähiten Britannian EU-ero vaikuttaa yhtiöihin, joiden pääasiallinen toiminta on Britannian ulkopuolella. Tämä koskee esimerkiksi kaivostoimialaa. Vaikutukset muihin aloihin valmistus- ja rakennusteollisuudesta erilaisiin palveluihin asettuvat näiden välimaastoon.

Pragmaattisesti Brexitiin suhtautuvat yhtiöt näkevät Brexitin yhtenä monista regulaatiohankkeista: yrityksen toimintaa mukautetaan kulloinkin vallitsevaan lainsäädäntöön ja toimintaympäristöön. Tämä onnistuu parhaiten toimialoilla, joissa toimintaan ei sitoudu suuria pääomia eikä suuria investointeja esimerkiksi tuotantolaitoksiin tarvita.

Sellaiset brittiyhtiöt, jotka toimivat laajasti EU:n alueella ja joiden toimintaan Brexitillä on suuri vaikutus, perustavat tyypillisesti tytäryhtiöitä ja siirtävät varoja EU:n puolelle sekä keskittävät eri EU-maissa olevien maayksiköiden hallintoa ja omistusta EU:n alueella toimivaan yhtiöön. Muun muassa pankit, vakuutusyhtiöt ja muut finanssitalot ovat siirtämässä toimintoja Lontoosta esimerkiksi Frankfurtiin tai muualle Manner-Eurooppaan.

Vähittäiskaupan ja logistiikan yhtiöt, joille tavaravirtojen katkeamaton kulku on elintärkeää, voivat hakea AEO-statusta (Authorized Economic Operator), joka on kansainvälisesti tunnustettu eri maiden tullien yritysturvallisuusohjelma. Brexitin jälkeen AEO-statuksella varustetut brittiyhtiöt pystyvät käymään EU:n ja Britannian rajat ylittävää kauppaa sujuvasti ja viivytyksettä.

Toinen vähittäiskaupan varautumiskeino rajalogistiikan ruuhkautumiseen on yksinkertaisesti varastojen kasvattaminen. Esimerkiksi brittiyhtiö WH Smith on kertonut kasvattaneensa varastojaan sellaisten tuotteiden osalta, joilla on riittävän pitkä säilyvyysaika. Nopeasti pilaantuviin tuotteisiin tämä ei kuitenkaan auta.

Erään arvion mukaan Britanniaan tuodaan päivittäin 50 000 tonnia ruokaa EU:n alueelta, joten rajamuodollisuuksien sujuminen on ruuan toimitusvarmuuden elinehto. Viivästykset saattaisivat aiheuttaa kaupoille tuotepuutteita ja jopa ruuan pilaantumista. Ruokakaupan alalla toimivat vähittäiskauppaketjut ovatkin etsineet vaihtoehtoisia tavarantoimittajia EU:n ulkopuolelta.

Brexitin epäsuoriin vaikutuksiin, kuten kysynnän tilapäiseen vähenemiseen, on vaikeampi varautua. Elämä ja kaupankäynti jatkuvat myös Britannian EU-eron jälkeen eikä se aiheuta varsinaista uhkaa minkään toimialan olemassaololle. Brexitiin on vain sopeuduttava. Tietyillä toimialoilla siihen varautuminen saattaa jopa kasvattaa kysyntää. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi juridiset ja muut liikkeenjohdon neuvontapalvelut.

Kustannuksia Brexit joka tapauksessa aiheuttaa. Esimerkiksi Britannian suurin lääkeyhtiö GlaxoSmithKline on arvioinut Brexitin tuovan alkuvaiheessa 70 miljoonan punnan verran ylimääräisiä kustannuksia hallinnon, logistiikan ja lääketestauksen lisääntyneiden kulujen kautta.

Sijoittajan tehtäväksi jää punnita, mitkä yhtiöt selviävät Brexitistä vähäisillä kolhuilla ja toisaalta miten lisäkustannukset ja epävarmuus pitää ottaa huomioon yhtiöiden arvonmäärityksessä. Tavallista suurempaa heiluntaa tultaneen joka tapauksessa näkemään brittiyhtiöiden ympärillä siihen asti, että Britannian EU-eron askelmerkit ovat selvillä.

Antti Lahtinen

Kirjoittaja on Dividend Housen salkunhoitaja

Dividend House Oy – Kalevankatu 4, 4. kerros, 00100 Helsinki – 010 322 1530 | Tietosuojaseloste